Viime viikonloppuna Mikkelissä järjestettiin Epilepsialiiton
Vaikuttajafoorumi. Taka-alalla, tauoilla ja junan kyydissä kohdattiin
vertaisia.
Foorumin sisältö oli laadukas ja osallistujia oli yli 80
henkilöä ympäri Suomen. Mukana oli liiton työntekijöiden lisäksi yhdistystoiminnan
veteraaneja, ensimmäistä kertaa yhteisöön tutustuvia yhdistysaktiiveja ja
vertaisohjaajakoulutuksen saaneita.
Puhumassa oli mm. Mikkelin kaupungin edustaja sekä
kansanedustaja, joka kertoi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Tapahtumassa oli
myös vakuuttava paneeli, jossa pohdittiin epilepsiaa sairastavan arkipäivää
läheisen, sairastavan, kuntoutustyöntekijän ja lastenneurologin näkökulmista.
Vaikuttajafoorumin työpajoissa pohdittiin seuraavan Kansainvälisen
epilepsiapäivän #yesican ja #ihaveadream -sisältöjä taiteen keinoin. Tämän
lisäksi työpajojen aiheina oli mm. tieteen popularisoiminen sekä uuden
Liekeissä-projektin yhteistyö yhdistysten kanssa. Molempina päivinä kuulimme
myös hyviä puheenvuoroja yleisön joukosta.
Kohtauksia elämästä
Tapahtuman backstage oli kuitenkin yhtä merkittävä. Vaikka
osallistumisen ohjelmallinen sisältö oli ajankohtaiset vaikuttamisen paikat,
ohessa tapahtui muutakin. Kohtaamisia. Koolla oli ryhmä ihmisiä, joiden arkea
on epilepsian kanssa eläminen ja vapaaehtoistyö yhdistyksissä. Se tuo mukanaan erityispiirteitä.
Oli kyse sitten osanottajamäärien vertailusta per tapahtuma,
omista itsemurha-ajatuksista tai vapaaehtoistyössä jaksamisesta paras apu on
vertaisten kohtaaminen. Tähän Vaikuttajafoorumi loi loistavat puitteet.
Tämän blogin vinkki on yksinkertaisesti se, että kokoontukaa
ja puhukaa, pienellä tai isolla porukalla. Asioiden jakaminen vahvistaa ja
jättää muistijälkiä. Samaa mieltä olivat monet osallistujat, katso lisää
Epilepsialiiton Facebook-sivulta.
Iso kiitos kaikille mukana olleille!
Teksti ja kuva: Katja Seppinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti